Aikuisten nopeita herkkuja - Konjakilla terästetyt mustikkamuffinssit

Ilmoittiko yllätysvieras tulostaan viimetipassa? Ei hätää. Nämä muffarit valmistuvat käden käänteessä ja konjakki tuo näihin muuten perus-muffareihin aivan uuden ulottuvuuden! 

Tänään aamiais-smoothiestani jäi mustikoita yli, joten päätin antaa jauhopeukalolleni töitä. 

Päätin tekaista muffareita, nyt kun minulla viimein on tuo muffinssivuokakin. Reseptinä käytin yksinkertaista 'kaikkia yhtä paljon'-tekniikkaa. 

Taikinan tekoon valmistautuessani katseeni osui ukkelin korkkaamattomaan konjakkipulloon jonka hän sai työn tilaajalta lahjaksi hyvästä työstä, ja 'Heureka' -konjakissa marinoidut mustikat-idea oli valmis. Lorautin kulhoon mustikoiden sekaan n 1/2dl konjakkia ja ripauksen sokeria, ja annoin maustua taikinan valmistuksen ajan. 

KONJAKILLA TERÄSTETYT MUSTIKKAMUFFINSSIT 

Tässä reseptissä heitämme siis huutia mitoille, ja mitataan laseilla. 
Tarvitset:

  • jauhoja (mulla oli vain durum-jauhoja, niillä onnistui oikein hyvin, mutta uskoisin että esim. erikoisvehnäjauho olisi parempi)
  • sokeria
  • 3 kananmunaa
  • 1tl leivinjauhetta
  • ripaus vaniljasokeria
  • 2rkl kaakaojauhetta (ei pakollinen)
  • mustikoita tai muita kauden marjoja (mulla oli ehkä n. desin verran, enempi tai vähempikin käy
  • loraus konjakkia (rommikin ois hyvä)
Ota esille kolme samanlaista lasia. Riko kananmunat yhteen. Mittaa toiseen sokeria (ja vaniljasokeri) samaan korkeuteen asti kun munat ovat. Mittaa kolmanteen jauhoja saman verran (myös se kaakaojauhe ja leivinjauhe).

Vatkaa kulhossa munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää jauhot vähän kerrallaan. Lisää marja-konjakkiseos valmiiseen taikinaan ja sekoita varovasti rikkomatta marjoja. 

Kaada taikina muffinssivuokiin, noin puoleen väliin sillä ne nousevat. Paista uunin keskitasolla 225 asteessa noin 15 minuuttia. 

Koristelin omani strösseleillä. Hieroin muffareiden pintaan aavistuksen luomuhunajaa 'liimaksi'.



Nami nami... Nyt kahvit porisemaan!

Vuoden ensimmäisestä sienisaaliista tuli Mici-kebabit

Vapaapäivän kunniaksi kiskaisin kumpparit jalkaan ja ämpärin kauniiseen käteeni ja lähdin rämpimään lähimetsään. 
Huomasin nimittäin aamulenkillä että muutamia kypsiä mustikoita oli jo tarjolla, joten niitä lähdin sitten keräilemään. 

Ei niitä vielä paljon ollut, mutta veikkaanpa että jo sunnuntaina saaliini kasvaa tästä kahdesta desilitrasta huomattavasti. No, aamun smoothie on ainakin taattu. Amppelissa odottelee muutama kypsä mansikkakin nimittäin. 

Samalla reissulla päätin metsästää myös kanttarelleja, sillä sienestys-sivustoilla kanttarellisaaliit ovat jo olleet oikein mukavan näköisiä. Niitä löysin muutaman hassun minikokoisen, mutta törmäsin  pieneen ryppääseen kangasrouskuja ja pikkurouskuja, joten nappasin ne mukaan myös. 
Olen sienien kanssa aika noviisi, joten tutkittuani pitkän tovin Luontoportin kuvia, kysäisin vielä Sieniseuran fb-sivuilta varmistuksen, sillä pikkurouskuiksi osoittautuneet sienet jäivät kovasti vaivaamaan.

Nyt ne ovat masussa joten toivokaamme että ne nyt OLIVAT niitä pikkurouskuja 😅.

Ryöpätessäni kangasrouskuja aloin tuijottaa kotiani 'sillä silmällä' ja päätin että keittiöni tarvitsee lisää tilaa ruuanlaittoon, ja kun sitä kauan toivomaani saareketta ei vieläkään ole ilmestynyt, tyydyin hätäratkaisuun. 

Laitalan kalusteen lasivitriini sai muuttaa toiselle puolelle olohuonetta ja mustasta kirjahyllystä tuli mukavan näköinen kun somistin sen keittiötavaroilla ja ruokakirjoilla. Apupöytä on tovin suorittanut kenkätelineen virkaa eteisessä, mutta se palasi nyt keittiön apupöydäksi, jolloin sain kahvinkeittimen poissa keittiötasolta. 

Eli simlalabim, tasoilla on VÄHÄN enemmän tilaa, kuten myös kaapissa, sillä leivontavuuat, salaattikulhot, valurautapannu ja lihamylly löysivät uuden kotinsa apupöydän hyllyiltä.

Nyt voimme jälleen palata tilanteeseen jolloin tarvitsen uuden kenkäkaapin 😀. Oja ja allikko...

Sitten olikin aika päättää kuinka aion hyödyntää tämän suuren sienisaaliini. Päädyin kuutioimaan kaikki sienet sekaisin, ja sulatin 250g jauhelihaa pakkasesta. Suunnitelmissa oli tehdä mureke, mutta sitten muistin nähneeni Tomi Björkin tekevän 'kebabbeja' Huippukokki Landella ohjelmassa, joten päätin soveltaa omat kebabit. 

  • 250g jauhelihaa (mitä tahansa, itsellä oli nauta-sikaa, mutta nauta-lammaskin on hyvä)
  • hyppysellinen juustokuminaa
  • hyppysellinen korianteria
  • hyppysellinen savupaprikajauhetta
  • 1/2tl ruokasoodaa
  • 1 valkosipulinkynsi raastettuna
  • suolaa&pippuria (meillä ei voi tosin laittaa pippuria kun miehen vatsa ei kestä)
  • kuutioituja sieniä
Sekoita kaikki ainekset yhteen ja vaivaa kiinteäksi taikinaksi. Muotoile taikinasta kiinteitä pötköjä ja pistä varrastikut niistä läpi. Muista liottaa puutikut ensin, itsellä meinasi syttyä palamaan ja jouduin ne ottamaan pois. Työnsin ne takaisin kun pötköt olivat kypsiä.

---Jos ihmettelet ruokasoodaa, se tuo kuohkeutta ja mehukkuutta lihaan, ja on Romanialaisissa Miceissä yksi tärkeimpiä raaka-aineita---

Anna pötköjen maustua jääkaapissa muutama tunti. 
Grillaa välillä käännellen. Nämä voi valmistaa myös grillivastuksen alla uunissa. 

Meillä nämä nautittiin Jasmin riisin kanssa jonka maustoin Vegetalla, tirauksella japanilaista soijaa ja puristetulla sitruunamehulla.
Lihan pintaan sivelin makeaa sinappia. Vierelle olisi sopinut kyllä esimerkiksi Coleslaw salaatti mutta laiska ukko ei jaksanut lähteä kauppaan. Murrr!

Tämän päivän kaatosateen jälkeen ajattelin hyökätä metsään heti aamusta uudestaan, josko saisin toisen sienisaaliin ennen huomista iltavuoroa. 

Kyllä se syksy sieltä vaan tulee, ei siitä mihinkään pääse. Toivottavasti saamme kuitenkin vielä muutaman aurinkoisen päivän ennen kuin ilma viilenee ihan kunnolla. 

Mukavaa viikkoa itse kullekkin! 






Grilli kuumaksi!!

Lupailin jo tuossa toissapäivänä kirjoitella grilliherkuistamme, mutta migreeni nosti päätänsä, joten ruudun tuijottaminen kävi mahdottomaksi. No, parempi myöhään kuin ei silloinkaan!

Meillä grillataan kesät talvet, senkin jälkeen kun isännöitsijä kävi kesäkuussa paukuttamassa uudet talon säännöt seinään joissa parvekkeella ruuan valmistus kiellettiin. Häätäköön, kele! 😅

Toissapäivänä, pitkän työputken jälkeen ukkeli tarjoutui hakemaan minut töistä ja ehdotti grilli-iltaa, ja marssimme lähi-Prismaan (ja Alkoon). 

Mukaan lähti esikeitetyt maissit (vaikka hetken hypistelinkin ihan tuoreita käsissäni), maustamattomia broilerin fileitä, pekonia, babypinaattia, salaatti-vermeitä ja Portobellosieniä. Vaikka Portobello onkin periaatteessa herkkusieni, on siinä voimakkaampi aromi ja maku kuin vähemmän aikaa kasvatetuissa herkkusienissä, ja grillissä niistä tulee mehevämpiä sillä niistä ei irtoa yhtä paljon nestettä. 

Salaattiin käytimme ihan peruskamaa, paitsi näin kesäaikaan syömme vain ja ainoastaan avomaankurkkuja koska ne on maukkaampia kuin isommat. Ostimme myös Roma-tomaatteja koska suomalaiset tomaatit näyttivät sangen raaoilta ja olivat kivikovia eikä ne vaan maistu silloin millekkään. Harmi sinänsä. 

Tykkään pilkkoa ja repiä salaatti-raaka-aineet ronskisti eri kokoisiksi, jonka jälkeen tiraus oliiviöljyä, pari hyppysellistä suolaa ja loraus omenaviinietikkaa. Sitten puristelen käsin salaattia jolloin maut imeytyvät salaattiin. Done.



Portobellosieniä varten pilkoin babypinaattia suikaleiksi, raastoin kermaista juustoa ja lopuksi vedin kaksi pekonisuikaletta ristiin. Mausteita ei tarvitse, sienen oma maku yhdistettynä pekoniin ja juustoon on vain super-bueno! En ottanut aikaa grillissä, mutta kun pekoni alkoi näyttää kypsältä, siirsin sienet vielä uunigrillin (250c) alle 2-3 minuutiksi jotta pinnalla oleva pekonikin vähän ruskettui.

Näitä syödessä en olisi ehkä muuta tarvinnutkaan, mutta masuun oli silti tehtävä tilaa myös maissille ja broilerin fileille. 

Jos olisin hifistellyt, olisin korvannut perusjuuston Ricotta-juustolla. Minulla on suunnaton kaipuu paikallisen Italialaisen ravintolan (ent. La La Pizza, nyk. Terra Mia) alkuruokaan Englannissa; kyseessä oli yksinkertaisesti Ricotta-pinaatti-täytteinen valtava Portobellosieni joka vei kielen mennessään.  Oih ja voih!

Broilerin fileisiin hieroin itse-tekemäni rubin.


  • 1 birds eye chili (kuivattu-murustettuna)
  • hyppysellinen savupaprikajauhetta
  • hyppysellinen merisuolaa myllystä
  • ripaus korianteria
  • ripaus juustokuminaa. 
  • oliiviöljyä
Sekoita mausteet yhteen morttelissa, lisää loraus öljyä ja sekoita tahnaksi. Hiero broiskunfileisiin, anna maustua tiiviissä pussissa tunti, ja heitä grilliin. Maiskis!

Nauti kera lasillisen hyvää viiniä! 








Avokadovoi kruunaa pihvin kuin pihvin

Kops, sanoi postiluukku, kun uusin Glorian ruoka&viini-lehden numero tipahti eteisen matolleni, ja vielä vapaapäivänä. Kuukauden kohokohta ihan heittämällä!

Vesi kielellä pläräsin sivu sivulta reseptejä läpi ja suunnittelin tulevia herkkuillallisia. Mutta koska olemme säästökuurilla ennen Espanjan lomaa, täytyi minun aloittaa reseptien testailu niistä vähän huokeammista vaihtoehdoista. Tänään se olkoon avokadovoi.

Tämä ihanan pehmeän ja suorastaan kermaisen rakenteen omaava maustevoi on niin hyvää että voisin syödä sitä sellaisenaan, mutta täydellisimmillään se on grillatun tai paistetun pihvin päällä. 

Tänään avokadovoinappi istahti huijauslehtipihvin päälle, ja sipaisinpa sitä myös uusien perunoiden pintaan... Voi juku mitä herkkua!

Lehden reseptistä poiketen käytin kuivattuja korianterin lehtiä, ja laitoin vain yhden teelusikallisen juustokuminaa, koska mies ei ole fani. Myös pippurin jouduin jättämään pois koska miehen vatsa ei sitä kestä. Sen sijaan lisäsin myllystä mustapippuria suoraan omalle pihvilleni, avokadovoihin murustin sen sijaan puolikkaan kuivatun birds eye chilin koska siitä ukkeli ei oirehdi, ihme kyllä.





Poikkesin myös sillä tavalla, etten vääntänyt voista pötköä, vaan lusikoin muottiin juuri sopivan kokoisia nappeja jotka saa helposti kipattua pihvin päälle ja näyttävätkin kivoilta (tosin omalla mallilautasellani on se köntti joka ei muottiin mahtunut :D )

Tästä tuli kyllä ehdoton lemppari pihviaterioille!

Ihanaa ja aurinkoista heinäkuuta kaikille!

p.s. käythän tykkäämässä myös fb-sivuistani. Siellä jaan oivalluksia ja ideoita, joista en aina tee blogikirjoitusta.


Kana-kasvispastaa uunissa - koska urheilija tarvitsee hiilareita :D

Tänään on vietetty ansaittua vapaapäivää. 
Vaihdoin tuossa tovi sitten työpaikkaa lähemmäksi kotia, edelliseen kun tuli työmatkaa puolisentoista tuntia per suunta. Nyt reippailen töihin kävellen parissa kymmenessä minuutissa. Hitsi että olen onnellinen. 

Viime viikolla olen paiskinut töitä enemmän kuin tarpeeksi. Hyvä niin koska kuukauden päästä olemme Espanjan auringossa ja rahan menoa ei voi estää. Työrupeama on kuitenkin vähän sotkenut treeniohjelmaani. Kun jäin koukkuun Malminkartanon portaisiin, tamppailin niitä kahdesta kolmeen kertaan viikossa. 
Nyt on taas mennyt viikko ilman portaita, toki olen juossut ja jumppaillut muutamana päivänä, mutten lähellekään tarpeeksi, työpäivinä siitä ei vaan tuu mitään kun aamulla ei ehdi, ja illalla ei jaksa. Biitsibodyn saavuttaminen alkaa näyttää uhkaavasti mahdottomalta elokuuhun mennessä. 

Tänään otin itseäni niskasta vaikka vettä tulikin. Portaisiin en lähtenyt, ajattelin että ne voisi olla liukkaat, mutta mäkisprinttiä vedin mukavat kuusi rundia, juoksin 2,5km, vedin 3 x 15 setin vatsalihaksia, ja tulinpa sopivasti kotiin Ylen Aamujumpan Aakkosiin jonka tahdissa vedin vielä pakaratreenit ja yritinpä kovasti twerkatakkin ohjaajan neuvojen mukaan 😁. Opin että twerkkaukseen ei riitä että on hyllyvä peppu, siihen tarvii ne pakaralihaksetkin. Minullahan sellaiset on vasta hakusessa, joten yritykseni herätti hilpeyttä jopa itsessäni kun seurasin toimiani peilistä.



Kunnon urheilijahan syö rahkaa, joten treenin päätteeksi heitin Bullettiin Maitorahkaa, pakasteraparperia ja marjoja, ja ihan pienen pienen hyppysellisen vaniljasokeria. Nam nam!




Lepotauon jälkeen aloinkin jo suunnitella illallista samalla kun siivosin. Pastaa teki mieli ja pakkasesta löytyi broilerin koipia, joten päätin soveltaa jonkin sortin uunipastan. Tällainen siitä sitten tuli.


  • 2 broilerin koipea lihat luusta irroitettuna ja suikaloituna
  • 4cm pätkä purjoa suikaloituna 
  • 2cm pätkä varsiselleriä tai palanen mukulaselleriä
  • penne pastaa 
  • 1-2 kokonaista chiliä (käytin kuivattua birds eyeta)
  • 1 porkkana viipaloituna
  • 1/2 kesäkurpitsa viipaloituna
  • kukkakaalin kukintoja 
  • 2dl turkkilaista jogurttia
  • 1dl maitoa
  • 1 kananmuna
  • mausteita (käytin paprikamaustetta, aavistuksen thai-currymaustetta, soijaa, chiliä, mitähän vielä...)
Tee kanaliemi keittämällä luut, porkkana, purjo, chilit ja selleri runsaassa suolatussa vedessä. Siivilöi sitten liemi ja kiehauta uudelleen. Keitä pasta liemessä 2 min. vähemmän aikaa kuin pussin kyljessä lukee. Valuta pasta mutta ota talteen n. 1-2dl lientä. Pasta maistuu jo NYT taivaalliselta kun on imenyt itseensä itsetehdyn kanaliemen.

Paista broilerinsuikaleet kuumassa pannussa ja mausta makusi mukaan. Lisää vihannekset kun broilerit ovat kypsyneet ja paista vielä pari minuuttia. 

Kaada sitten pasta ja kana-kasvispaistos uunivuokaan. 

Sekoita jogurtti, maito ja muna ja mausta. Käytin Vegeta-mausteseosta.
Kaada neste pastan päälle ja sekoita. 

Viipaloi pinnalle tomaattia ja reilusti juustoraastetta. Paista uunissa tunteroinen. 

Raikas Kreikkalainen Tzatziki sopii kattaukseen kuin kattaukseen



Tzatziki on Jumalten ruokaa! 


Okei, tiedän, olen sanonut samaa myös Pastasta, mutta Jumalat tietävät mikä on herkkua 😀.


Tämä jogurttipohjainen kastike, jota salaatiksikin kutsutaan, on ihan sairaan herkullinen lisä Grillivartaille tai ihanalle grillatulle porsaan niskalle, mutta maistuu myös ihan vain tuoreen itsetehdyn Pita leivän kanssa. 
Sen tekemisessä ei kauan nokka tuhise eikä raaka-aineetkaan juuri lompakkoa kevennä, joten kokeileppas vaikka heti tänään 😉.



Suosittelen käyttämään Salakis kreikkalaista jogurttia  koska se on juuri oikeanlaista, hieman hapanta, kermaista ja paksua, mutta myös turkkilainen versio käy, joskin se on aavistuksen vähemmän hapanta eikä ihan yhtä kiinteää. Meillä oli tällä kertaa tuo turkkilainen versio, koska lähikaupassa ei ollut kreikkalaista (Tzatzikihimo kun iskee yhdeksän jälkeen illalla, täytyy tyytyä lähikaupan tarjontaan).


Useimmat Välimeren ravintoloissa tarjotut Tzatzikit sisältävät myös minttua tai tilliä mutta aidossa kreikkalaisessa versiossa harvemmin käytetään yrttejä. Kyproksen versiossa 'Talatouri' taas minttua käytetään yleisesti. 

En ole minttufani, joten pysyn siis siltä osin kreikkalaisessa versiossa. Tillikin on vain koristeena, koska en siitäkään välitä. 

  • 250g Paksua kreikkalaista tai turkkilaista jogurttia
  • 1/2 kurkku
  • 1-2 valkosipulin kynttä raastettuna
  • 1rkl oliiviöljyä
  • hyppysellinen suolaa 
  • rouhaisu mustapippuria myllystä
  • 1 rkl punaviinietikkaa TAI puolikkaan sitruunan mehu

Kuori kurkku ja poista keskustan siemenet. Vaihtoehtoisesti voit metsästää siemenetöntä kurkkua mutta normaali kurkku on ihan jees.

Raasta kurkku raastimen isommalla raastinosalla ja laita kulhoon. Mausta kurkku suolalla ja pippurilla ja jätä sivuun n. 10 minuutiksi.

Puristele sitten kurkusta ylimääräiset nesteet pois. Ihan käsinkin käy mutta jos sinulla on putipuhdas keittiöpyyhe, niin sillä saa vielä paremmin nesteet pois. Meillä ei voida tehdä niin koska lapinkoira. Karvoja on vaan ihan joka paikassa, myös keittiöpyyhkeissä, ja alushousuissa, ja meikkipussissa ja ihan kaikkialla.

Laita valutetut kurkut ja kaikki muut ainekset kulhoon ja sekoita ihanaksi kermaiseksi soossiksi. 

Tzatziki on heti valmista syötäväksi mutta itse tykkään heittää sen jääkaappiin maustumaan ainakin tunniksi, jolloin ihana valkosipulin maku pääsee kunnolla oikeuksiinsa. 

Itse lisäsin tällä kertaa Tzatzikiin myös silputtuja kevätsipulin varsia, koska lisään niitä vähän joka paikkaan kesäisin. 

Teemaan sopien päätin lisätä kuvan hermolomalta Ateenasta vuodelta 2000. 


Tällä reissulla yksin seikkaillessani löysin jostain laitakadulta ihanan tavernan, josta löytyi ruokalista ainoastaan Kreikan kielellä. Entten tentten tekniikalla onnistuin tilaamaan itselleni muutaman litran kulhon Tzatzikia keran 4 patongin. Nolottiko? No nolotti 😛. Tästä se rakkaus Tzatzikiin silti alkoi...

P.S. Jos tykkäät blogistani tai jakamistani resepteistä, käyppäs tykkäämässä myös fb-sivuistani TÄÄLLÄ . Blogi-reseptien lisäksi postailen siellä myös muita oivalluksia ja vinkkejä :)

Aikuisten nopeita herkkuja - Konjakilla terästetyt mustikkamuffinssit

Ilmoittiko yllätysvieras tulostaan viimetipassa? Ei hätää. Nämä muffarit valmistuvat käden käänteessä ja konjakki tuo näihin muuten perus-mu...